Ryhmänohjaus

Harjoitteiden ohjaaminen pienryhmälle
Kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäviä harjoitteita voidaan ohjata joko yksilöllisesti tai pienryhmissä. Tälle sivulle on koottu vinkkejä pienryhmän ohjaamista ajatellen. Ennen ohjauksen aloittamista on hyvä tietää joitakin perusperiaatteita tuokion suunnittelusta, toteutuksesta ja ohjaamisesta.
Miten valitsen ryhmän?
Hyvä ryhmäkoko on 5 – 10 henkilöä. Ikähaarukan ei tarvitse olla kovin tarkka, eikä kaikkien osallistujien tarvitse olla harjoitettavissa asioissa samalla tasolla. Tälle sivustolle kootut harjoitteet soveltuvat kuitenkin parhaiten nuorille ja aikuisille, joten lasten ottamista mukaan ryhmään tulisi harkita tarkoin.
Lastenkodissa ryhmä muodostuu helposti sen asukkaiden mukaan. Ryhmään voi hyvin osallistua nuorten lisäksi lastenkodin työntekijöitä.
Mikä on ryhmäni tavoite?
Tavoitteet nousevat esiin ryhmään osallistuvien arjesta. Mikä arjessa on haastavaa, mikä tuntuu vaikealta? On hyvä valita sellaisia tavoitteita, jotka koskettavat nuoria juuri sillä hetkellä. Joidenkin tavoitteiden kanssa voidaan työskennellä useita viikkoja (esimerkiksi rentoutumiskyvyn oppiminen) ja jotkin tavoitteet on helppo saavuttaa nopeasti (esimerkiksi energianpurku tai yhdessäolo). Tuokioiden sisältöä voivat ohjata siis sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteet.
Yhdellä harjoituskerralla tavoitteita ei pitäisi olla liikaa, vaan 1-2 päätavoitetta on sopiva määrä. Voit esimerkiksi ajatella, että ”tämänpäivän päätavoite on rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa ja rentoutuskyvyn oppimisen jatkaminen siitä, mihin viimeksi jäätiin”.
Esimerkkejä lyhyen aikavälin tavoitteista, joita ryhmäkerroille voi asettaa:
rauhoittuminen
rentoutuminen
yhdessäolo
nauraminen
katsekontakti
ryhti
hikoilu ja hengästyminen (kunnonkohotus)
hartiasärkyjen lievittyminen
parityöskentely
vuorovaikutus
koskettaminen ja kosketettavana oleminen
joidenkin kehonkuvaa tukevien harjoitteiden tekeminen ja oppiminen
Liikuntakipinän syttyminen
Esimerkkejä pitkän aikavälin tavoitteista:
Rentoutuskyvyn oppiminen niin, että henkilö osaa rentouttaa itse itsensä
Ryhdin ja asennon korjaantuminen terveelliseksi
Vuorovaikutuksen parantuminen ja vuorovaikutustaitojen oppiminen
Liikkumisen ja liikkeiden parantuminen (uskallus ja halu käyttää kehoa monipuolisesti)
Unenlaadun parantuminen
Stressin ja jännittyneisyyden lievittyminen
Kipujen lievittyminen
Tavoitteista olisi aina hyvä keskustella ryhmäläisten itsensä kanssa, sillä ryhmäläisten halujen ja toiveiden tulisi vaikuttaa tekemiseen. Mikäli ryhmä on motivoitunut työskentelemään esimerkiksi unenlaadun parantamiseksi, keskusteleminen heidän kanssaan tavoitteista auttaa heitä sitoutumaan tekemiseen.
Kun tiedät tavoitteesi, voit alkaa miettiä, millä harjoitteilla ne saavutetaan.
Minkälaisia harjoitteita minun pitäisi valita?
Harjoitteiden tarkoituksena on aina pyrkiä saavuttamaan ryhmälle asetetut tavoitteet. Harjoitukset eivät ole siis tuokion itsetarkoitus, vaan niiden avulla voit saavuttaa päämäärät, joita kohti haluat pyrkiä.
Esimerkki: Tavoitteesi on unen laatuun vaikuttaminen. Mieti ensin, millä keinoilla unen laatuun voidaan vaikuttaa. Ulkoilu? Rentoutuminen? Huolien purkaminen? Kipujen lievittyminen? Mieti sitten, mitä harjoitteita voisit valita, jotta tavoitteesi täyttyy.
Kun koostat tuokiotasi, valitse pari kolme eri harjoitetta. On parempi keskittyä muutamaan harjoitteeseen kunnolla kuin moneen harjoitteeseen pintapuolisesti. Tee useita toistoja, kertaa opittua ja toista samoja harjoitteita seuraavilla kerroilla. Älä jätä harjoitetta pois ohjelmastasi ennen kuin suurin osa osallistujista on sisäistänyt sen.
Miten rytmitän tuokioni?
Tuokion ensimmäiseksi harjoitteeksi on hyvä valita joku niin sanottu energianpurkuharjoite, jonka tarkoituksena on purkaa turha jännitys pois ja valmistautua keskittymään tuokioon. Energianpurkuharjoite voi siksi olla hyvin yksinkertainen ja vauhdikas sekä helppo tehdä.
Energianpurun jälkeen siirrytään varsinaisiin harjoitteisiin, joita tilanteesta riippuen on 1-3. Nämä harjoitteet on valittu aiemmin määriteltyä tavoitetta silmälläpitäen ja voivat olla haastavia. Harjoitteet viedään läpi alusta loppuun selkeästi ja tekemistä ohjaten. Harjoitteita harjoitellaan riittävän kauan, jotta henkilöt saavat tilaisuuden oppia.
Viimeiseksi harjoitteeksi kannattaa valita jokin rentouttava tai rauhoittava harjoite. Yleensä viimeisenä pidetään rentoutus, joka voi osaltaan liittyä jollakin tavalla tuokion teemaan. Mikäli tekeminen on ollut vauhdikasta tai ollaan oltu tekemisissä vaikeiden asioiden kanssa, rentoutus viimeiseksi harjoitteeksi on hyvä valinta.
Lopuksi kootaan tuokio lyhyesti yhteen. On tärkeää, että jokainen osallistuja saa tilaisuuden ilmaista päälimmäiset tunteensa tuokion jälkeen ja tuokio saa selkeän lopun. Tuokion loppukoonti voi olla esimerkiksi se, että jokainen istuu rinkiin ja kertoo vuorollaan mistä harjoitteista piti ja mistä ei. Loppukoonnissa voidaan myös kertoa asteikolla 1 – 10 päälimmäiset tuntemukset tuokion jälkeen.
Sekä tuokion aloitus että sen lopetus voivat olla joka kerralla samanlaiset. Samoina toistuvat asiat luovat tutun rutiinin, johon on miellyttävä tulla. Myös tuokion pääharjoitteita voi toistaa samanlaisina, jotta asiat ehditään oppia kunnolla. Kaikkien harjoituskertojen ei tarvitse olla aina erilaisia, vaan samoja harjoitteita voidaan syventää useamman tuokiokerran ajan. Tuokiosta voidaan muuttaa pieniä asioita tai yhtä harjoitetta kerrallaan.
Kuinka kauan ryhmää kannattaa jatkaa?
Mitä pitempään ryhmää jatketaan, sen parempia tuloksia voidaan saavuttaa. Ideaalitilanteessa ryhmää ohjataan 2-3 kertaa viikossa ja se jatkuu säännöllisenä kuukaudesta toiseen. Jatkuvassa ryhmässä tavoitteet ja tekeminen vaihtuvat pikku hiljaa viikkojen kuluessa sen mukaan, mitä tarpeita ryhmäläisistä nousee ja kuinka hyvin edelliset asiat on opittu. Kun esimerkiksi rentoutumista tai vuorovaikutustaitoja harjoitetaan säännöllisesti useiden viikkojen ajan, tapahtuu pysyviä muutoksia ja pysyvää oppimista. Tällä on kiistatta vaikutusta nuoren elämään. Jatkuvana toimiva ryhmä voi siis parhaimmillaan olla erittäin terapeuttinen ja sillä voidaan saada merkittäviä, nuoren kannalta tärkeitä muutoksia aikaan.
Jos ryhmää ei ole mahdollista ohjata jatkuvana, voidaan suunnitella esimerkiksi kuuden tai kolmen kuukauden mittainen ryhmä. Jos ryhmä toimii 2-3 kertaa viikossa, merkittäviä muutoksia esimerkiksi rentoutumiskyvyssä, kehonkuvassa ja itseilmaisussa voidaan saavuttaa. Kolmen kuukauden ryhmässä ehditään paneutua muutamiin asioihin, puolessa vuodessa luonnollisesti useampaan asiaan ja syvemmin.
Mikäli esimerkiksi lastenkodilla on kiinnostusta tämänkaltaiseen ryhmään, mutta riittävää osaamista tai resursseja ei löydy omasta takaa, kannattaa harkita ulkopuolista ryhmänvetäjää.