SomeBody-menetelmä

SomeBody-toimintamalli on vuorovaikutuksellisen ohjaustyön työväline ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työssä. SomeBody-menetelmän tavoitteena on auttaa yksilöä tunnistamaan, miten tunteet, ajatukset ja esimerkiksi kipu vaikuttavat omaan kehoon, sen liikkeeseen tai liikkumattomuuteen. Miten oma keho ja sen liikkeet muuttuvat, kun ajatukset ja tunteet muuttuvat, tai kun kipu hellittää. Miten kehon toiminta vaihtelee erilaisissa tilanteissa: silloin kun on tuttu ympäristö ja tutut ihmiset tai silloin kun ihminen joutuu toimimaan vieraammissa ja haasteellisissa tilanteissa ja/tai myös itselle vieraampien ihmisen kanssa.

SomeBody-menetelmän tarkoituksena on erityisesti auttaa ihmisiä huomioimaan omaa suhdetta kehoonsa sekä oman kehon suhdetta ympärillä oleviin muihin ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Ajattelemme, että ihmisen elämään vaikuttavat merkittävästi myös hänen elinympäristönsä ja hänen paikkansa sosiaalisessa yhteisössä. SomeBody-menetelmässä esille nostamamme tietoisuustaitojen tarkastelun liitämme erityisesti sosiaaliseen toimintakykyyn ja sosiaalisiin rooleihin. Haluamme näin laajentaa tietoisuustaitoihin liittyvää yksilökeskeistä lähtökohtaa ja asettaa ohjattavan toimintakyvyn ohjaamisen laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiinsa. Näkökulmaamme perustuva keskeinen lähtökohta on kuvattuna seuraavassa alla olevassa Gyllenstenin luonnostelemassa kuviossa 1.

 

kuva

SomeBody-menetelmässä on yhdistetty kehotietoisuuteen ja tietoisuustaitoihin liittyviä teoreettisia lähtökohtia, psykofyysisen fysioterapian (liikkuminen, hengitys, rentoutus, kehonkuvaharjoitukset) työvälineitä sekä psykososiaalisen sosiaalityön ja dialogisen vuorovaikutuksellisen ohjaustyön työvälineitä. SomeBody-menetelmässä lähtökohtana on näiden eri näkökulmien uudenlainen yhdistäminen, jotta alan valmiit ammattilaiset osaisivat paremmin vastata yhä haastavampiin ja kokonaisvaltaisempiin asiakkaiden tarpeisiin.

SomeBody-toiminta toteutetaan pääsääntöisesti ryhmämuotoisena toimintana. SomeBody ryhmissä 4-8 osallistujaa kokoontuvat ryhmänvetäjän/vetäjien ohjauksessa 8-10 kertaa käsittelemään kehotietoisuutta ja kehossa tapahtuvien prosessien vaikutusta omaan toimintakykyyn. Ryhmätoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisen ryhmäytymisen ja luottamuksen edistämiseen. Kullakin tapaamiskerralla tehdään aina konkreettisia kehollisia harjoituksia sekä käsitellään niihin liittyviä kokemuksia yhteisesti toiminnallisesti ja keskustellen. Erityistä huomiota koko ryhmäprosessin ajan kiinnitetään osallistujien ja ryhmän voimavaroja esiin nostavaan ja hyödyntävään näkökulmaan. Ryhmätoiminnan lopuksi arvioidaan ryhmätoimintaa ja sen merkitystä omaan kehotietoisuuteen.

Ryhmätoiminta etenee käytännössä siten, että ryhmätoiminnan alussa luodaan ryhmätoiminnan puitteet: 1) keskitytään tutustumiseen ja keskinäisen luottamuksen edistämiseen, 2) jäsennetään yhteisesti SomeBody-toiminnan idea ja tavoitteet kyseisessä ryhmässä sekä 3) kartoitetaan ryhmäläisten lähtötilanne kehotietoisuuden osalta. SomeBody-ryhmätoiminnan eri kerroilla käsitellään seuraavia teemoja: kehonkuva, hengitys, minäkäsitys, tunteet, kosketus, rentoutuminen ja sosiaalinen vuorovaikutus. Yksi SomeBody- ryhmäkerta voi muodostua painotetummin yhdestä teemasta, joita käsitellään erilaisten harjoitteiden ja harjoitteiden jälkeen purkukeskustelujen avulla. Kaikkien kertojen läpi kulkevia teemoja ovat kuitenkin pääsääntöisesti hengitys, tunteet ja rentoutuminen. Teemat ja harjoitteet valikoituvat aina kohderyhmän mukaan ja niitä sovelletaan kohderyhmälle sopivaksi.

Seuraavassa on kuvattu lyhyesti ryhmätoimintaan liittyvät teemat ja joitakin teeman käsittelyyn liittyviä esimerkkiharjoituksia.

 

Kehonkuva ja kehotietoisuus

Kehonkuvalla tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta kehostaan. Tämä kuva pitää sisällään havainnot, tunteet, tuntemukset, uskomukset ja asenteet omasta kehosta. Ihmisen oma kehonkuva ei välttämättä vastaa sitä, millainen se on muiden ihmisten silmissä. Yksi häiriintyneen kehonkuvan tunnuspiirteistä on vaikeus hahmottaa kehon keskilinjaa. Kun tunne kehon keskilinjasta on hukassa, se vaikuttaa häiritsevästi kaikkeen liikkumiseen. Myös asennot häiriintyvät ja toimiminen eri asennoista käsin vaikeutuu. Kehotietoisuus tarkoittaa syvää ja kokonaisvaltaista itsen tiedostamista, hahmottamista, ymmärrystä ja hallintaa.

Asento ilmaisijana

Seiso pienessä haara-asennossa. Lähde siirtämään painoa varpaille ja kantapäille (eteen-taakse) muutamia kertoja. Hae sitten hyvä keskiasento niin, että painoa on tasaisesti sekä päkiällä että kantapäillä.

Tämän jälkeen siirrä painoa jalan ulkosyrjille ja sisäsyrjille ja hae hyvä keskiasento.

Koukista polvia ja ojenna niin paljon kuin pystyt muutaman kerran ja hae sitten polville hyvä keskiasento. Kallista lantiota eteen ja taakse niin, että tulee notkoselkä ja selkä on mahdollisimman suora.

Kierrä vartaloa oikealle ja vasemmalle. Työnnä hartioita eteen ja taakse. Nosta hartiat ylös korvia kohti ja laske alas. Työnnä päätä eteen ja taakse sekä kierrä päätä puolelta toiselle (katso oikean ja vasemman hartian yli). Hae hyvä keskiasento.

Muista tämä asento.

Ravistele ja siirry itsellesi tyypilliseen asentoon (tapa-asentoon).

Ympärysmittaharjoitus hyppynarulla

Etsi erikokoisia tavaroita (ämpäri, erikokoisia palloja ym.) Arvioi tavaroiden ympärysmitta hyppynarun avulla. Tee hyppynarusta sen kokoinen rengas kuin arvioit tavaran ympärysmitan olevan ja sitten sovita hyppynarua tavaran ympärille.

Arvioi omaa kehoasi hyppynarulla. Arvioi oma vyötärönympärys, päänympärys, jalan ympärys, käden pituus ja mitä vain keksit. Vertaa sitten arvioitasi oikeaan ympärysmittaan.

Parisi on selinmakuulla lattialla. Rajaa parisi kehon rajat hyppynaruilla. Kun kehonrajat ovat valmiit, pari nousee varovasti ylös rikkomatta hyppynarusta tehtyjä kehonrajoja. Katsokaa yhdessä miltä hyppynaruista tehty keho näyttää.

 

Hengitys

Hengitys on vahvassa yhteydessä mielen kanssa ja kuvastaa mielentilaamme. Jos mieli on kiihtynyt tai jännittynyt, myös hengitys muuttuu kiihtyneeksi ja jännittyneeksi – pinnalliseksi. Kun ihminen rentoutuu, hänen hengityksensäkin rauhoittuu. Vaikuttamalla hengitykseen voidaan siksi saavuttaa rentoutunut olo ja rauhallinen mieli nopeasti.

Hengityksen havainnointi harjoitus pareittain

Toinen parista ottaa mukavan makuuasennon joko selinmakuulla tai päinmakuulla.

Pari alkaa tarkkailla ja havainnoimaan makuulla olevan parinsa hengitystä. Pari yrittää hengittää toisen hengitysrytmillä. Ajatuksena kokea miten toinen elää ruumiissaan.

Tämän jälkeen pari alkaa piirtää hengitysrytmiä paperille. Piirretään aaltomaista viivaa hengitysrytmin tahdissa.

Pari koskettaa pariaan kylkiin (kädet tukevasti kylkien ympärillä) ja pari yrittää saada hengityksen kulkemaan kylkiin niin, että kyljet liikkuvat. Pari pitää käsiään parinsa rintakehällä ja pari yrittää hengittää niin, että rintakehä liikkuu.

 

Minäkäsitys

Minäkäsitys tarkoittaa ihmisen käsitystä siitä, minkälainen hän on. Minäkäsitys muodostuu monesta osatekijästä kuten saamastasi palautteesta, siitä millaisia rooleja sinulla on eri yhteyksissä, millainen haluaisit olla, miltä näytät ja mitä osaat. Minäkäsitys voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: sosiaalinen minä, emotionaalinen minä, akateeminen minä ja fyysinen minä.

Sosiaalinen, emotionaalinen, akateeminen ja fyysinen minä.

Jaetaan iso paperi neljään osaan, niin että jokaiselle minäkäsityksen osa-alueelle tulee oma tila. Mietitään jokaiseen minäkäsityksen osa-alueeseen omia vahvuuksia. Käytetään vahvuuskortteja hyödyksi. Tämän jälkeen voi vielä miettiä yhden asian jokaiseen kohtaan, mitä haluaisi kehittää itsessään. Kerrotaan toisille ryhmänjäsenille omista vahvuuksista ja miten ne näkyvät itsessäsi ja suhteessa muihin.

 

Tunteet

Tunteet heräävät, kun ihmiselle tapahtuu jotain hänelle tärkeää tai hänen tunnemuistiinsa varastoitunut kokemus aktivoituu. Omien tunteiden tunnistamien ja ymmärtäminen on itsetuntemusta, ja sitä kautta on myös helpompi tunnistaa toisten tunteita. Tunteiden ymmärrys auttaa toimimaan rakentavasti arjessa, myös haastavissa tilanteissa ja tekemään suuriakin elämän valintoja.

Tunteiden tuntuminen kehossa

Käydään läpi perustunteet, joita ovat ilo, suru, pelko, inho, hämmennys, viha.

Piirretään itse yksinkertainen kehon kuva tai jaetaan osallistujille paperit, joissa on valmiina kehon ääriviivat. Sen jälkeen valitaan kullekin perustunteelle väri ja mietitään missä kohtaa kehoa tunteet tuntuvat. Väritetään tunteet kehon kuvaan niihin kohtiin, joissa tunne itsellä tuntuu.

 

Kosketus

Kosketus on oleellinen osa inhimillistä vuorovaikutusta ja merkityksellistä turvallisuuden tunteen kehittymiselle. Kosketus on tehokkain keino jännityksen laukaisemiseksi ja rentoutumisen aikaansaamiseksi, kun jännityksen taustalla on psyykkisiä syitä.

Kosketus-rentoutus pareittain

Parisi makaa lattialla päinmakuulla silmät kiinni. Toinen parista sivelee höyhenellä, puuterihuiskulla, helmillä ja kankailla parin selkää ja jalkoja. Taustalle voi laittaa soimaan rauhallista rentouttavaa musiikkia.

Pallohieronta

Toinen parista makaa päinmakuulla tai selinmakuulla lattialla. Toinen parista aloittaa hieromaan maassa makaavaa pariaan jaloista ja edeten selkään ja käsiin. Hierottavana oleva pari saa sanoa miltä hieronta tuntuu ja voiko pari hieroa kovemmin tai kevyemmin. Hieronnassa voi käyttää hierontaan tarkoitettua nystyräpalloa tai isompaa pehmeämpää palloa.

 

Rentoutuminen

Rentoudella tarkoitetaan jännityksen vastakohtaa. Luonnollisessa tilassa ihminen ei ole jännittynyt, eikä hänen autonomisen hermostonsa sympaattinen osa ole aktiivisena tarpeettomasti. Ihminen kykenee rauhoittamaan ja rentouttamaan itsensä tarvittaessa, eikä hän jännitä tai stressaa silloin, kun siihen ei ole tarvetta.

Sen lisäksi, että rentoutusharjoitteet rentouttavat, ne ovat myös keino tutustua itseensä ja kehoonsa. Rauhoittuminen mahdollistaa kehontuntemuksen lisääntymisen ja auttaa henkilöä tekemään havaintoja omasta fyysisestä ja psyykkisestä tilastaan. Tietoisuuden kautta näistä asioista rentoutuminen on siis väylä myös itsetuntemuksen lisääntymiseen.

Jännitys-rentoutus

Makaa selällään, jalat suorana. Hengitä muutaman kerran syvään.

  1. Keskisty nyt ajattelemaan jalkojasi. Koukista nilkkojasi voimakkaasti eli varpaat yrittävät osoittaa kasvoja kohti. Pidä jännitys hetken ja päästä sitten nilkat rennoksi.
  1. Jännitä nyt etureisiäsi ja kaikki jalkojen lihakset. Paina molemmat jalat kokonaan alustaa vasten. Jännitä ja rentouta.
  1. Jännitä pakaroitasi. Purista peppu tiukkaan, pidä jännitys hetken ja sitten rentouta.
  1. Jännitä selkä ja vatsa. Paina selkää alustaa vasten. Rentouta.
  1. Purista nyt käsiä voimakkaasti nyrkkiin. Pidä hetken nyrkissä ja päästä rennoksi.
  1. Jännitä sitten koko käsivarsiasi. Paina käsivarret tiukkaan lattiaan kiinni. Pidä jännitys ja paina käsiäsi lattiaan, sitten rentouta.
  1. Jännitä nyt hartiat. Nosta hartioita korvia kohti ja rentouta.
  1. Jännitä sitten niska ja paina takaraivoa ja päätä alustaa vasten.
  1. Keskity kasvojen ja pään alueelle. Purista silmät tiukasti kiinni ja suu tiukaksi viivaksi, tunnet kasvolihasten jännittyvän. Löysää jännitys.
  1. Avaa koko keho tähteä muistuttavaan asentoon (X-asentoon). Ajattele, että kätesi ja jalkasi ovat kuin tähden sakarat. Venytä muutaman kerran käsiäsi ja jalkojasi niin pitkälle kuin mahdollista.

 

Vuorovaikutus

Vastavuoroinen viestintä on sosiaalisissa suhteissa ja tilanteissa välttämätöntä. Toinen ihminen on ikään kuin peili omille ajatuksille ja tunteille. Viestintä voi olla myös sanatonta. Keho muistaa ja ajattelee ja kehon kielellä voi kertoa asioita.

Tutustumisharjoitus

Etsitään sopiva tila, jossa voi liikkua. Ryhmäläiset lähtevät kävelemään ympäri tilaa koko tilaa käyttäen.

Ensin kävellään koskettamatta ja katsomatta. Ei huomioida ympäristöä ja käperrytään itseensä.

Sen jälkeen ohjaaja antaa luvan vilkuilla toisia osallistujia. Hahmotetaan keitä muita tilassa on, mutta ei saa vielä tervehtiä eikä puhua mitään.

Tämän jälkeen saa tervehtiä nyökkäämällä ja pyrkiä kontaktiin muiden kanssa.

Lopulta tervehditään vastaantulevaa kätellen vasemmalla kädellä ja sanomalla oma toinen nimi sekä isovanhemman ammatti.